Yritysesimerkit

Lindorff Finland

Lindorff Finland on asiakas- ja luottosuhteisiin keskittyvien palvelujen tarjoaja, joka tuottaa luotonhallinnan ja maksamisen palveluja, kuten luottopäätöksiä, laskutusta, perintää ja saatavien ostoa. Lindorffissa tutkimukseen ja kehittämiseen osallistui ohjelmistokehityksestä vastaava yksikkö ja sen eri tuotteita tai tuotteiden osa-alueita kehittävät kolme kehitystiimiä, joista yksi jakautui useampaan alatiimiin.

Lähtötilanne selvitettiin kahden tiimin esimiehen ja yhden alatiimin fasilitoijan  haastatteluilla. Lisäksi käytiin läpi organisaatiossa olemassa olevan henkilöstökyselyn työhyvinvointiin liittyviä tuloksia kolmen tiimin osalta. Lindorffilla tutkittiin tiimien kokemuksia ketterien menetelmien soveltamisesta, koettuja ketteryyden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sekä tiiminjäsenten kuormituksen vaihteluita yhden iteraation aikana. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin, miten ketteryyttä voidaan soveltaa työhyvinvointia tukien ja mitä työhyvinvointia haastavia tekijöitä on otettava huomioon ketteriä menetelmiä sovellettaessa.

Tutkimuksen suorittaminen

Tutkimuksessa kerättiin tietoa kolmen kehittäjätiimin jäseniltä, heidän esimiehiltään ja tuoteomistajilta  haastatteluilla, fysiologisilla stressimittauksilla ja kyselyllä. Ensimmäisenä aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa olivat teemahaastattelut. Tiiminjäsenten ja esimiesten haastatteluissa pääpaino oli kokemuksissa ketterien käytäntöjen toteuttamisesta, koetussa työhyvinvoinnissa sekä tulkinnoissa näiden välisistä yhteyksistä. Tuoteomistajien haastatteluissa taas painottuivat koettu tyytyväisyys ketterien käytäntöjen toteuttamiseen ja yhteistyöhön kehittäjätiimin kanssa sekä näiden väliset yhteydet. Kaikissa haastatteluissa teemoina olivat ketterien menetelmien kehitysnäkymät ja -tarpeet oman työn kannalta.

Toiseksi fysiologisilla stressimittauksilla selvitettiin iteraation aikaista vireys- ja stressitasoa sekä palautumista. Tiiminjäsenten fysiologista kuormittumista tarkasteltiin iteraation alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Näin voitiin fysiologisen stressivasteen avulla testata ketterien menetelmien antamaa lupausta tasaisesta kuormittumisesta iteraation aikana. Fysiologiset stressimittaukset käsittivät sykevälivaihtelun ja kortisolihormonin tason.

Kolmantena tutkimusmenetelmänä oli verkkokysely työhyvinvoinnista ketterässä kontekstissa. Kyselyn teemoja olivat ketteryyden toteutuminen omassa työssä, tiimissä ja organisaatiossa, työn voimavara- ja kuormitustekijät sekä työn imu ja palautuminen. Haastattelun ja kyselyn pohjalta voitiin tutkia tiimien ketteryyttä ja sen ilmenemismuotoja sekä työhyvinvointia työn sujumisen, mielekkyyden ja kuormittumisen näkökulmista. Eri aineistoilla saatiin tietoa ketterien menetelmien soveltamisen ja periaatteiden esiintymisen sekä työhyvinvoinnin yhteyksistä.

Tutkimuksen tulokset palautettiin osallistujille kehittämistyöpajoissa, joissa niitä tulkittiin yhdessä tiimin jäsenten kanssa tiimin työskentelyn kehittämiseksi. Työpajat tarjosivat tietoa ketterän toimintatavan periaattein toimivan tiimin jäsenten jäsennyksistä, ketterän työskentelyn periaatteista ja niiden soveltamisesta omassa työssä. Työpajojen tavoitteena oli lisäksi ketterien toimintamallien ja työtapojen kehittäminen työhyvinvointia tukevasti.

Tutkimustulokset

Ketterät palaverikäytännöt osoittautuvat helposti omaksuttaviksi ja kommunikaatiota lisääviksi. Palaverikäytäntöjen työhyvinvointia tukevan soveltamisen kannalta on tärkeää hajautettujen tiimien palaverikäytäntöjen kehittäminen, osallistujien aktiivisuuden tasapuolisuuden varmistaminen sekä palaverien pitäminen riittävän kevyinä, fokuksessa ja aikataulussa. Iteratiivisuus ja inkrementaalisuus lisäävät työn mielekkyyttä ja motivaatiota pienten välitavoitteiden saavuttamisen sekä nopean asiakastarpeisiin reagoinnin myötä. Lyhyet iteraatiot tasaavat koko projektin aikaista työpainetta ja antavat työrauhaa. Fysiologiset stressimittaukset kuitenkin osoittavat iteraation aikaisen kuormittumisen vaihtelevan. Kuormittuminen oli iteraation alussa ja lopussa hieman koholla verrattuna iteraation keskivaiheen kuormittumiseen.

Itseorganisoituvat tiimit  kehittävät ketteriä menetelmiä omaan tarpeeseensa sen sijaan, että toteuttaisivat niitä täysin oppikirjan mukaan. Työhyvinvointia lisäävänä ja työpainetta tasaavana koetaan se, että tiiminjäsenet jakavat toistensa kanssa sekä haasteet että onnistumiset. Jakamista tukee tiiminjäsenten moniosaajuus. Sen sijaan yhteen henkilöön kiinnittyvä erikoisosaajuus on haasteellista jakamisen kannalta. Avokonttori, fyysinen tehtävätaulu ja ohjelmistotyökalut tukevat tiimin ketterää toimintaa parantamalla tiedonkulkua ja jäsentämällä yhteistä tehtävää. Ketteryyden toteutumisen kannalta on tärkeää, että tiimillä on päätäntävaltaa työjakson työmäärään ja myös työn toteuttamistapoihin, ts. heillä on mahdollisuus soveltaa ketteriä menetelmiä haluamallaan tavalla.

Toimiva yhteistyö liiketoiminnan ja tuoteomistajien kanssa on edellytys sille, että kehittäjätiimi pystyy tuottamaan lisäarvoa ja ennustettavuutta liiketoiminnalle. Tähän kuuluu molemminpuolinen läpinäkyvyys ja nopea palautesykli sekä liiketoiminnan osallistuminen katselmuksiin ja keskustelu tuotteen kehitysjonosta. Tuoteomistajan rooli  on haastava vaatiessaan sekä teknistä että liiketoimintaosaamista. Roolin onnistumisen kannalta oleellista on riittävä aika ja oikeus tehdä rooliin kuuluvat päätökset. On tärkeää, että liiketoiminta, myynti mukaan lukien, sekä asiakkaat ovat omaksuneet ketterän kehittämistavan. Selkeä ja yhteinen tuotevisio sekä toimiva vuorovaikutus asiakkaan kanssa ylläpitävät ja edistävät kehittäjien motivaatiota. Riippuvuudet muihin tiimeihin ja asiakkaisiin saattavat haastaa tasaisen työtahdin aiheuttaen toisinaan odottelua ja toisinaan ylityön tarvetta.

Ketterän filosofian ja periaatteiden ymmärtäminen, käytäntöjen toteuttaminen sekä jatkuvan parantamisen ylläpitäminen ovat keskeisiä mutta myös haasteellisia ketterän toiminnan osa-alueita. Esimerkiksi retrospektiivien  toteuttaminen säännöllisesti ja niin, että ne koetaan hyödyllisiksi, on haastavaa. Kiire ja kyllästyminen vaikuttavat tähän. Niin tuoteomistajan, fasilitoijan kuin ketterän tiimin esimiehenkin roolissa on tärkeää, että heillä on riittävästi aikaa kehittäjätiimille. Ketteryyttä tukevan esimiehen, johdon ja organisaation on hyvä sitoutua näkyvästi ketteryyteen sekä tukea erityisesti kehittäjätiimin itseohjautuvuutta.