Johdanto

Ketterän kehityksen työhyvinvointilupaukset

Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä. Organisaation kestävä menestys edellyttää työhyvinvointiin panostamista sekä strategiassa että käytännön toiminnassa. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota työmenetelmien jatkuvan parantamisen yhteydessä. Oikein sovellettuna ketterän kehityksen periaatteet ja toimintakäytännöt ylläpitävät ja edistävät työhyvinvointia parantaessaan ja sujuvoittaessaan työtä.

Mitä työhyvinvointi on?

Henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin ja johtamiseen liittyvät tekijät vaikuttavat monin tavoin työhyvinvointiin. Työ, työyhteisö ja organisaatio koetaan hyvänä, kun viestintä ja tiedonkulku on toimivaa, ilmapiiri on avoin ja asiallinen sekä työn sisältöön, suorittamiseen ja olosuhteisiin pystyy vaikuttamaan. Myös työtovereiden, esimiehen ja organisaation antama tuki on tärkeää hyvinvoinnin ja työn sujumisen kannalta.

Työ koetaan mielekkääksi, kun sillä on selkeät tavoitteet, työhön kohdistuvat odotukset ovat tiedossa, työn liittyminen organisaation perustehtävään ymmärretään ja työtä arvostetaan.

Johtamisen laadulla on merkitystä. Sen toimivuus ja oikeudenmukaisuus syntyvät muun muassa oikein annetusta palautteesta. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen on tietoista, jatkuvaa ja pitkäjänteistä toimintaa arjen työn sujuvoittamiseksi osana organisaation muuta toimintaa. Toimivat käytännöt motivoivat ja kannustavat työntekijöitä. Ne toimivat hyvinvointia ylläpitävänä puskurina työstä nousevaa kuormitusta vastaan.

Työhyvinvoinnin vaikutukset

Työhyvinvoinnin edistäminen organisaatiossa on kannattava investointi. Toimenpiteiden välittömiä vaikutuksia ovat sairaspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja Kela-maksujen väheneminen. Välillisiä vaikutuksia puolestaan ovat työajan käytön tehostuminen ja tuottavuuden lisääntyminen. Työn laadun on todettu paranevan ja palvelu- sekä prosessi-innovaatioiden lisääntyvän. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on pettämätön resurssi kovenevassa kilpailussa.

Miten ketteryys parantaa työhyvinvointia?

Työn mielekkyys kasvaa

Ketterien periaatteiden mukaan projektit rakennetaan motivoituneista yksilöistä, joille tarjotaan riittävä taustatuki ja toimintavapaus. Tiimin sisällä voidaan valita, kuka jäsenistä tekee yksittäisiä tehtäviä eli jäsenet saavat hyödyntää vahvuuksiaan ja opetella uutta.

Suuren projektin jakaminen osiin ja suoritettavien tehtävien valitseminen yhdessä selkeyttävät työn tavoitteita ja työntekijään kohdistuvia odotuksia. Priorisoinnin kautta työ saadaan mielekkääksi, isoon kokonaisuuteen ja sen eteenpäin viemiseen liittyväksi. Kehittämisessä pyritään tuottamaan toimivia tuotteen osia mahdollisimman usein ja lyhyellä aikavälillä. Tällainen lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttaminen lisää työn mielekkyyttä ja hallittavuutta.

Ketteriin menetelmiin kuuluu yhteistyön tekeminen tavoitteiden saavuttamiseksi, avun ja tuen tarjoaminen sekä aloitteellisuuteen rohkaiseminen. Työn mielekkyyttä lisää myös se, että asiakkaan tyytyväiseksi tekeminen on toiminnan johtava periaate.

Työssä kuormittuminen saadaan hallintaan

Ketterissä periaatteissa pyritään yksinkertaisuuteen – tekemättä jätetyn työn maksimointiin. Säännöllisen priorisoinnin kautta työkuormaa hallitaan ja työmäärän arviointi helpottuu. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien määrittelyyn auttaa hallitsemaan myös työtehtävien vaatimusten ja työntekijän osaamisen tasapainottamisessa.

Työn pilkkominen, tehtävien priorisointi, vaikutusmahdollisuudet, tehdyn työn arviointi ja uudelleen suuntautuminen riittävän lyhyen iteraation jälkeen auttavat toteuttamaan ketterien periaatteiden kestävää kehitystä. Työrytmi tasaantuu ja intensiivijaksot korvautuvat terveellä päivittäisellä paineella: Pääsääntöisesti pyritään seuraamaan normaalia työviikkoa ja ylitöiden sijasta karsimaan ominaisuuksia.

Työ ja prosessit muuttuvat sujuvammiksi

Työn keskeytysten hallinta edistää sujuvuutta. Ketterissä menetelmissä organisoidaan työhön systemaattisesti jaksoja, jolloin kehittäjillä on työrauha ja he voivat keskittyä käsillä olevaan työhön. Asiakas ei voi pyytää tekemään ylimääräistä iteraation aikana.

Työntekijöiden itseohjautuvuus ja tiedonkulun tehostuminen sujuvoittavat niin ikään työtä. Parhaat lopputulokset saavutetaan, kun tiimit ovat itseorganisoituvia ja liiketoiminnan edustajat ja tuotteen kehittäjät työskentelevät yhdessä päivittäin. Tehokkaimpana tiedonvälityksen tapana on kasvotusten tapahtuva kommunikaatio. Osallisuus ja jaettu johtajuus toteutuvat esimerkiksi siinä, että koko tiimi osallistuu asiakastilanteisiin.

Ketterissä periaatteissa painotetaan jatkuvaa huomiota korkeaan laatuun. Tiimin jäsenet miettivät tasaisin väliajoin kuinka tiimi voisi kehittyä sisäisesti ja toimia paremmin. Tavoitteena ovat työn tehostuminen ja selkeytyminen. Tiimit tunnistavat turhat työkäytännöt, jotta niistä voidaan luopua. Uskallus tarttua epäkohtiin ja uudet innovaatiot lisäävät työhyvinvointia!