Sulautettujen järjestelmien ketterät kehitysmenetelmät

Työkalut kehitysjonon hallintaan

Fyysiset työkalut ketteryyden keskiössä

Vaikka ketteryydessä painotetaan yksilöiden ja kanssakäymisen tärkeyttä menetelmiin ja työkaluihin verrattuna, työkaluratkaisuilla voi olla avainasema kehitysprosessin sujuvuudessa. Ketterän kehityksen näkökulmasta työkalujen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia sekä tukea suoraan yksilöiden välistä kommunikaatiota.

Varsinaisten kehitystyökalujen lisäksi käytännön tuotekehityksessä tarvitaan aina jonkinlaisia projektinhallintaan liittyviä työkaluja. Ketteryyden ytimessä olevat projektinhallintatehtävät on pyritty minimoimaan ja vastuu niistä jakamaan koko tiimille. Ensisijaisesti ketterässä kehityksessä hallintatyökaluja tarvitaankin kehitystyötehtävien hallintaan. Yksinkertaisin ratkaisu tämän kaltaisiin tehtäviin on ottaa käyttöön jokin fyysinen työkalu. Kynän ja paperin voimaa ei väheksytä ketterissä menetelmissä, esimerkiksi Kanban-taulu  ja iteraation kehitysjono  voidaan hyvin koostaa edullisesti ja vaivattomasti käyttäen esimerkiksi kynää ja paperia . Ketteryyden oletuksena on, että tiimi työskentelee samassa tilassa, jolloin tehtävätaulu on aina käden ulottuvilla ja toimii tiimin luontaisena kokoontumispaikkana.

Ohjelmistoratkaisut

Kehityshistorian jäljitettävyys on usein tärkeää sulautettuja järjestelmiä kehitettäessä, erityisesti terveydenhuoltoon tai muihin turvallisuuskriittisiin sovelluksiin liittyvissä projekteissa. Lisäksi kehitys on tyypillisesti jakautunut useammalle tiimille, jotka koostuvat taustoiltaan erilaisista ihmisistä ja voivat olla hajautettuja. Tällöin laajaa kehitysjonoa täytyy hallita jonkin ohjelmistotyökalun voimin kynän ja paperin sijaan.

Erilaisia kehitysjonon ja muun ketterän prosessin hallintaan suunniteltuja ohjelmistoja on tarjolla paljon – ilmaisista kalliisiin, ja kevyistä työkaluista hyvinkin laajoihin järjestelmiin.

Tyypillistä on, että sulautettujen järjestelmien kehitystä ei ole työkaluissa otettu huomioon: ketteryys mielletään edelleen pitkälti ohjelmistokehityksen piirteeksi. Vastaavasti myös käytössä oleva kehitysprosessi voi olla hyvinkin räätälöity, jolloin tiettyyn menetelmään pohjautuvien työkalujen hyödyntäminen voi olla kankeaa.

Monet sulautetun kontekstin vaatimukset, esimerkiksi useiden projektien ja tuotteiden yhtäaikaisuus, ovat yleisiä myös ohjelmistokehitysprojekteissa. Nämä ovat kuitenkin vieläkin tavallisempia sulautettuja järjestelmiä kehitettäessä. Varsinaisia erityisvaatimuksia ovat muun muassa ohjelmisto- ja laitteistokehityksen toisistaan riippuvien työtehtävien hallinta käyttäjäystävällisellä tavalla – tämä saattaa vaatia työkalusta riippuen joustavuutta tai luovuutta.

Ketteryyttä omaksuttaessa on järkevää aloittaa mahdollisimman vaivattomilla ja saatavilla olevilla työkaluratkaisuilla (esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmilla tai virheidenhallintajärjestelmän liitännäisillä) ja vaihtaa myöhemmin erilliseen järjestelmään työkalutarpeiden selkiytyessä.