Ketteryys tarkoittaa joustavaa, nopeaa ja hallittua reagointia käsillä olevaan tilanteeseen. Vaikka ketterä kehitys vastaa tuottavuuden haasteisiin, edistää se myös hyvin toteutettuna henkilöstön hyvinvointia. Ketterien menetelmien käyttö sulautettujen järjestelmien kehityksessä ei ole ollut yhtä yleistä kuin ohjelmistokehityksessä. Menetelmien edut ovat kuitenkin hyödynnettävissä myös sulautettujen järjestelmien kehityksessä. Ketteryyden omaksuminen ei ole ilmaista, vaan vaatii niin organisaatiolta kuin yksilöiltäkin panostusta. Työ on kuitenkin palkitsevaa, kun siinä pääsee alkuun.
Tämä käsikirja ketterien menetelmien käyttöönoton tueksi sulautettujen järjestelmien kehityksessä on syntynyt Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkijoiden yhteistyönä Tekesin rahoittamassa AgiES: Agile and Lean Product Development Methods for Embedded ICT Systems -projektissa. Työn ovat mahdollistaneet hankkeeseen osallistuneet ketteryyttä soveltavat ja käyttöönottavat yritykset sekä muut kumppanit. Haluamme kiittää hyvästä yhteistyöstä tutkijoita, kumppaneita, rahoittajia sekä muita hanketta edistäneitä tahoja.
Käsikirjan tavoitteena on toimia johdantona, tiedonhaun lähtökohtana sekä konkreettisten käytännön ohjeiden antajana monille erityyppisille lukijoille, kehitystiimin jäsenestä aina organisaation johtoon. Kirjan jokainen aukeama on kirjoitettu omaksi kokonaisuudekseen, jolloin lukija voi poimia tietoa ketteryydestä ja sen käyttöönotosta tarpeensa mukaan. Tekstissä ohjataan asiasta lisää kertovaan kirjallisuuteen, jota täydentää kirjan loppuun kerätty kirjallisuusluettelo. Kirjan lopussa on myös sanasto, joka esittelee kirjassa käytetyt yleisimmät ketteryyden käsitteet englanninkielisine käännöksineen.
Kirja jakautuu neljään värein eroteltuun pääosioon:
• Ensimmäinen osio johdattaa ketteriin menetelmiin, sulautettujen järjestelmien suunnitteluun sekä työhyvinvointiin. Osio tarjoaa näistä teemoista ne perussisällöt, jotka on kirjan sisällön kannalta keskeistä ymmärtää.
• Toinen osio johdattaa ketterien menetelmien soveltamiseen sulautettujen järjestelmien suunnittelussa. Osio käsittelee ketteryyteen valmistautumista, itse käyttöönottoa, työkalujen hyödyntämistä sekä muutostilanteen hallintaa. Osio päättyy ketteryyden elinkaarimallien esittelyyn. Mallit opastavat kolmannen tekniikkakorttiosion sisältöön ja käyttöön.
• Kolmas osio koostuu 17 tekniikkakortista, jotka on ryhmitelty ketterää prosessia, ketteryyden perustekniikoita, dokumentointia ja työkaluja, vastuita ja rooleja sekä sulautetun kehittämisen omia käytäntöjä esitteleviin kortteihin. Kukin kortti esittelee yhden ketteryyteen liittyvän käytännön tai työkalun. Tekniikat esitellään mahdollisimman konkreettisesti sekä havainnollistetaan käytännön esimerkeillä. Tekniikoiden toteuttamisohjeet on koottu helposti muistettaviksi resepteiksi.
• Viimeinen osio esittelee AgiES-projektin sekä sen osana toteutetut tapaustutkimukset projektin kumppaniyritysten tuotekehitystiimeissä. Yritysesimerkit kertovat, miten yrityksissä lähdettiin käytännössä kehittämään tiimien toimintaa ketterämpään suuntaan ja miten yritykset ovat kokeneet ketteryyden omassa toiminnassaan.
Toivomme, että tästä käsikirjasta on apua tiimeille ja organisaatioille heidän pyrkiessä kehittämään toimintaansa joustavammaksi, sujuvammaksi ja tuottavammaksi kestävällä tavalla.
Syyskuussa 2014,
Teijo Lehtonen ja Seppo Tuomivaara
Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan PDF-versio on ladattavissa Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta:
Lisäksi Ketteryys avaruusteollisuudessa -lisäosa on ladattavissa PDF-versiona Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta:
Teijo Lehtonen, Seppo Tuomivaara, Ville Rantala, Marja Känsälä, Tuomas Mäkilä, Tero Jokela, Kaisa Könnölä, Matti Kaisti, Samuli Suomi, Marko Ylitolva ja Minna Isomäki
Kaisa Könnölä ja Minna Isomäki
Marko Ylitolva ja Tuomas Mäkilä
Tuomas Mäkilä
Samuli Suomi
