Sulautettujen järjestelmien ketterät kehitysmenetelmät

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksessa

Työhyvinvoinnin ja ketteryyden käyttöönoton edistämisessä keskeistä on luoda yhteistä ymmärrystä työstä ja työyhteisön toiminnasta. Uudet innovaatiot ovat työhyvinvoinnin kannalta sekä mahdollisuus että uhka. Usein ne tuovat työhön mielekkyyttä ja sujuvoittavat sitä. Toisaalta vanhaa toimintatapaa on vaikea muuttaa, joten ketteriä toimintatapoja toteutettaessa on tärkeää varmistaa myös työhyvinvoinnin toteutuminen.

Työn kehittämisellä työhyvinvointia

Työn sujuvuus syntyy työn tavoitteiden yhteisestä ymmärtämisestä, yhteistyöstä, työnjaon sekä työvälineiden toimivuudesta. Työn muutokset aiheuttavat häiriöitä ja jännitteitä sekä työn sujumattomuutta. Syitä työn sujumattomuuteen ovat uusien toimintatapojen oppimisen hitaus, vanhoista luopumisen vaikeus sekä uusien ja vanhojen toimintatapojen sekoittuminen keskenään.

Häiriöt aiheuttavat turhautumista ja kuormittumista. Onnistuminen itselle tärkeällä työn osa-alueella tuottaa hyvinvointia, kun taas epäonnistumista seuraa kuormitus, vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. Muutokset tuovat usein aluksi mukanaan epätasapainoa, kaaosta ja hallitsemattomuuden tunnetta.

Työhyvinvoinnin edistäminen on työn kehittämistä siten, että häiriöt työssä vähenevät. Työn sujuvuus ja työhyvinvointi paranevat, kun kehitetään yhdessä uusia sujuvia toimintamalleja korvaamaan vanhoja käytäntöjä. Työn kehittämisen pohjaksi tarvitaan häiriöiden synnyn selvittämistä ja ymmärtämistä sekä tulevien kehitysmahdollisuuksien hahmottamista.

Työntekijät, esimiehet ja johto kehittävät työtä ja työyhteisön toimintaa tarkastelemalla työtä. He luovat yhteistä ymmärrystä erityisesti työn muuttuvasta kohteesta eli asiakkaasta ja tämän tarpeista.

Työntekijöiden ja johdon työhyvinvointia edistää parhaiten se, että heillä on mahdollisuus osallistua oman työnsä ja organisaation toiminnan kehittämiseen, oppia yhdessä.

Työn kehityshaasteiden analysoimiseksi tarvitaan yhteisiä välineitä työprosessista saatavan tiedon jäsentämiseksi. Yhteinen kehittäminen edellyttää myös perinteisten hierarkkisten rajojen murtamista. Toimivilla johtamiskäytännöillä ja -työkaluilla vältetään ennustamattomuuden ja kompleksisuuden aiheuttamaa kaaosta.

Muutoksen vastustaminen kuuluu muutokseen

Muutoksen vastustaminen ilmenee muutoksen ja sitä ajavien kritisointina, informaation torjumisena, välttelynä ja vähättelynä. Muutokseen voidaan suhtautua välinpitämättömästi tai hyökkäävästi vanhaa puolustaen ja itseä suojellen. Muutosvastarinta estää uuden oppimista. Yleensä lähes puolet henkilöstöstä kuuluu muutoksen hitaisiin omaksujiin, joilla on kriittinen asenne muutosta kohtaan.

Muutosjohtaminen on suunniteltua, järjestelmällistä ja hallittua muutoksen läpivientiä. Muutoksen tekeminen yhdessä vaatii aikaa ja muutoksen herättämien ajatusten sekä tunteiden käsittelyä. Ketteryyteen kuuluvat osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet tekevät muutoksen omakohtaiseksi. Tällöin uusien käytäntöjen ja ajattelutavan omaksuminen on helppoa ja jatkuva kehittäminen tulee mahdolliseksi.

Työhyvinvoinnin haasteet ketteryyttä kehitettäessä

Pyrittäessä tiimityössä moniosaamiseen ja osaamisen jakamiseen luontaiset osaamiserot voivat johtaa osaajien ylikuormittumiseen. Individualismi ja erikoistuminen voivat olla haaste tiimin tavoitteiden saavuttamisen ja moniosaamisen soveltamisen kannalta. Yksilö voi kokea autonomiansa ja asemansa uhatuksi. Lisäksi tiimin sisäisen kommunikaation, vuorovaikutuksen sekä tiedonkulun edistäminen on haasteellista.

Jatkuva asiakastoiveisiin reagointi ja tavoitteiden muokkaaminen altistavat kuormittumiselle sekä tuottavat sekaannusta työnjakoon, rooleihin ja tavoitteisiin. Joustavuuden ja jatkuvan muutoksen vaatimus voi heijastua asiantuntijan työhön epävarmuutena häiriten hallinnan tunnetta.

Tiimin autonomia voi tulla uhatuksi, jos asiakkaat vaikuttavat tiimin tekemisen yksityiskohtiin. Huomiota onkin kiinnitettävä siihen, ettei iteraatioon tule liikaa lisätyötä, kuten lisätoiveita johdolta tai odottamattomia virheidenkorjauksia, jotka haastavat tiimin yhteishengen. Oman työn arvostus kärsii, jos havaitsee tehneensä ns. turhaa työtä.

Ketterien menetelmien toteuttaminen vaatii asiantuntijoilta itseorganisoituvuutta ja itsensä johtamista. Osaamisen puutteet näillä alueilla voivat johtaa työssä kuormittumiseen. Jaetussa johtajuudessa epävirallinen vallankäyttö ja tunteet voivat vaikeuttaa asiakaskeskeistä tulosjohtamista.

Johdon liiallinen puuttuminen ja epäselvät odotukset voivat vaikeuttaa ketterän toimintatavan käyttöönottoa. Ketterän muutoksen aikaansaamisen haasteiksi on tunnistettu myös johdon tuen puute sekä huoli johdon kontrollin, suunnittelun ja dokumentaation häviämisestä sekä perinteinen organisaatiokulttuuri ja -rajat.

Ketterät menetelmät muutosjohtamisen periaatteiden mukaan toteutettuna antavat mahdollisuuden vastata näihin haasteisiin.