Yritysesimerkit
AgiES – tapaustutkimuksia sulautetusta ketteryydestä ja työhyvinvoinnista
AgiES-projektissa tutkittiin ketteryyden kehittämistä ja työhyvinvointia erityisesti sulautettujen järjestelmien suunnittelussa. Tutkimuskohteina oli neljä yritystä ja tutkimuskysymyksiä oli kaksi – ensimmäinen keskittyi työhyvinvointiin ketteryydessä ja toinen ketterien käytäntöjen käyttöönottoon sulautettujen järjestelmien kehittämisessä.
Työhyvinvointi ja ketteryys
Ketteryyden yhteyttä työhyvinvointiin kartoitettiin ketteryyttä hyödyntävän ohjelmistoyrityksen, Lindorffin, kolmessa tiimissä haastatteluilla, fysiologisilla mittauksilla, sekä kyselyllä. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin tiimin kanssa kehittämistyöpajoissa. Lisäksi fysiologisista mittaustuloksista annettiin henkilökohtainen palaute.
Kehitettyä arviointimenetelmää pilotoitiin fysiologisten mittausten ja kyselyn osalta kahdessa sulautettuja järjestelmiä kehittävässä yrityksessä, Ericssonilla ja Nextfourilla, jotka olivat AgiES-projektin myötä ottaneet käyttöön ketteriä menetelmiä. Tuloksista järjestettiin palautetilaisuudet.
AgiES – Agile and Lean Product Development Methods for Embedded ICT Systems
Tekesin rahoittama hanke 2012–2014.
Yhteistyöyritykset: Finnish Software Measurement Association FiSMA ry, Lindorff Finland Oy, Neoxen Systems, Nextfour Group Oy, Nordic ID Oy ja Ericsson Oy.
Muut kumppanit: Agile Finland ry, Suomen tuotannonohjausyhdistys STO ry, TEK Tekniikan akateemiset, Turku Science Park Oy, Yrityssalo Oy, Turku Agile Group ry sekä professori Norio Tokumaru (Nagoya Institute of Technology, Japan).
Ketterien menetelmien kehittäminen sulautettuihin järjestelmiin
Ketterien menetelmien kehittäminen kolmessa erilaisessa sulautettujen järjestelmien suunnittelua tekevässä yrityksessä (Ericsson, Nextfour ja Nordic ID) aloitettiin esiselvitysprosessilla, johon kuului haastatteluja osalle tuotekehityshenkilökunnasta sekä kyselyt koko AgiES-projektiin osaa ottavalle tuotekehityshenkilökunnalle. Haastatteluista ja kyselyistä saatujen tulosten perusteella valittiin yhdessä yrityksen edustajien kanssa kehittämiskohteet, joita lähdettiin parantamaan projektin aikana.
Tiimistä valittiin fasilitoija (yksi tai useampi), jonka tehtävänä oli tukea tiimiä sisältäpäin uusien menetelmien käyttöönotossa sekä johdosta sponsori, joka sitoutui tukemaan tiimiä. Menetelmiä kehitettiin yhteistyössä sponsorin ja fasilitoijien kanssa, ja myös tiimi otti osaa menetelmäkehitykseen erityisesti retrospektiivien kautta. Projektin lopuksi toteutettiin kyselyt ja haastattelut uudelleen, jotta saatiin tietoa siitä, miten ketteryyden käyttöönotto oli sujunut.
