Utucomp podcast

Tämä teksti on valitettavasti saatavilla vain kielillä: English.

Jakso 0, pilottijakso

Tuomas Mäkilän ja Erkki Kailan isännöimässä utucomp-podcastin pilottijaksossa kuulemme tietotekniikan laitoksen ainejärjestöjen kuulumisia. Niitä meille ovat kertomassa puheenjohtajat Sami Salo Asteriskista, Annastiina Manninen Digitistä ja Maria Säilä Asklepiosta. Podcastin pilottijakso tallennettiin 9.2.2024.

Esittelyt
Sami Salo, Asteriski ry
Annastiina Manninen, Digit ry
Maria Säilä, Asklepio ry
Toiminta uuden opiskelijan näkökulmasta?
Miten opiskelija tuodaan osaksi yliopistoyhteisöä?
Alkoholitonta toimintaa
Tapahtumakirjo
Viime vuoden bravuurit
Koronan jälkivaikutukset toimintaan
Miten aktiivisia opiskelijat ovat kiltatoiminnassa
Digitaaliset alustat
Miten ainejärjestöt muuttuvat tulevaisuudessa?
Järjestöjenvälinen yhteistyö tiedekuntatasolla
Teekkariperinteiden ylläpito
52-vuotiaan Asteriskin perinteitä
Näkyykö vanha jäsenistö toiminnassa?
Ainejärjestö myöhemmin työelämässä
Yritysyhteistyö
Miten KV-opiskelijat näkyvät ainejärjestötoiminnassa?
Minkälainen suhde ainejärjestöillä on laitokseen?
Opiskelijat ja opettajat

Jakso litteroituna

Tuomas Mäkilä: Jos me sitten aloitetaan, katsotaan mitä tulee. Mutta hei, tervetuloa tietotekniikan laitoksen podcastiin joka on oivallusten ja tarinoiden lähde Turun yliopiston tietotekniikan yhteisön sydämestä. Ja varmaan voitte arvata, että chatGPT on täällä käsikirjoittanut meille tänään tätä.

Erkki Kaila: Olisitko osannut paremmin sanoa itse.

Tuomas: Meillä on tosiaan niin sanottuina isäntinä toimin minä Tuomas Mäkilä ja Erkki Kaila tässä mun vieressä.

Erkki: Joo, moi.

Tuomas: Meillä on tänään Asteriskin, Digitin ja Asklepion uudet puheenjohtajat täällä podcastissa keskustelemassa. Asteriskia edustaa puheenjohtaja Sami Salo.

Sami Salo: Joo, moikka vaan.

Erkki: Kerro meille lyhyesti, mikä on asteriski?

Sami: Joo asteriski on Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö, ja aina järjestön pääasiallinen tehtävä on edunvalvonta eli katsotaan että kurssit menee mallikkaasti ja viedään sitten opiskelijoiden antama palaute eteenpäin. Ja sitten siinä ohessa tämmöistä opiskelijakulttuuria eli siis sitsejä, bileitä ja joitain kulttuuriekskursiota ja ehkä vähän liikuntaakin, ja mitä siinä muutakin tulee mieleen niin semmoista järjestetään.

Erkki: Te ootte meidän vanhin ainejärjestö, ihan knoppina kysyn, että koska Asteriski on perustettu?

Sami: Joo, 1972 eli täyttää tuossa ylihuomenna 52 vuotta.

Erkki: Tää on siis joo oikeasti huomionarvoista, että jo -72 tietojenkäsittelytieteen ainejärjestö Turussa, että aika usein se mielletään aika nuoreksi aluksi, mutta ei se ihan nuori ole enää ole. Tervetuloa.

Sami: Kiitos.

Tuomas: Digitin edustajana on sitten puheenjohtaja Annastiina Manninen.

Annastiina Manninen: Moikka. Joo, Digit ry on tosiaan tietotekniikan opiskelijoiden kilta, vähän nuorempi kuin tuo Asteriski. Meillä on 25-vuotisjuhlat nyt tänä vuonna eli 1999 on perustettu siinä syksyllä. Ja no kiltahan käytännössä täysin samoja asioita tekee mitä sitten ainejärjestökin eli edunvalvontaa ja monipuolisesti kaikenlaisia tapahtumia. Meillä sitten enemmän kaikenlaista teekkarikulttuuria siinä sitten erona.

Tuomas: Aika komeita pyöreitä vuosia Digitkin.

Erkki: Niin, neljännesvuosisata tietotekniikan teekkareita Turussa. Onhan se komea saavutus. Hirveän nopeasti mennyt aika. Mä oon aloittanut opiskelut vuonna 2000, muistan et Digit oli ihan vielä jotain uutta ja ihmeellistä, mutta samat mustat haalarit ja tupsulakit.

Annastiina: Vähän enemmän opiskelijoita vaan nykyään.

Erkki: Nykyään on joo.

Tuomas: Sitten meillä on nuorempana järjestönä Asklepio, puheenjohtaja Marja Säilä.

Maria Säilä: Joo, moi vaan. Asklepio ry on tosiaan lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian kilta, ja tehdään ihan samoja hommia kun Asteriski ja Digit, mut aika paljon pienemmällä skaalalla vielä toistaiseksi, kun ollaan vasta noin puolitoistavuotias ainejärjestö, kilta. Meillä oli just 1-vuotisvuosijuhlat tuossa pari viikkoa takaperin, ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähtee kasvamaan se meidänkin toiminta sitten.

Erkki: Kerro meille, puhuttiin tuossa itse asiassa ennen kuin aloitettiin jo, että nimi Asklepio, me ollaan sitä tässä pohdittu, aika moni on kokenut, että se on hiukan hankala, mutta kerro mistä se tulee?

Maria: Joo. Asklepius on lääketieteen jumala ja kun me tätä nimeä päätettiin ja äänestettiin ja pohdittiin, että no mikäs se nyt voisi olla, niin meillä oli varmaan neljä äänestystä aina uudelleen ja uudelleen tästä nimestä, ja sitten jossain vaiheessa vaan päätys siihen, että meistä tuli sitten Asklepio. Siellä oli kaikki erilaisia variaatioitakin tästä Asklepjosta, mutta sitten tää oli sitten se mikä miellytti kaikista eniten. Monet kokee hankalaksi lausua, mut sitten rakkaalla lapsella on monta lempinimeä, niin sitten siitä on kaikkia muutoksia kehittynyt tässä näin, vuoden varrella.

Erkki: Se on mainio nimi, älkää enää vaihtako sitä, mennään sillä.

Tuomas: Joo eli jos mietitään sitten ihan yleisellä tasolla uuden opiskelijan näkökulmasta ainejärjestöjen kiltatoimintaa, miten te tuette meillä ensimmäisen vuoden opiskelijaa? Miten toiminta näkyy tällaiselle henkilölle?

Sami: Jaa no, varmaan näkyvin asia uudelle opiskelijalle on, että me ainakin hommataan haalarit uusille opiskelijoille. Monet järjestöt laittaa uudet opiskelijat itse hankkimaan kaikki sponsorit ja vastaavat, mutta sitten me ainakin hoidetaan ne niiden puolesta, että nimi vaan tilauslomakkeen ja maksa sitten kun maksun aika.

Annastiina: Joo, ja orientaatioviikolla meillä on heti siinä paljon kaikenlaista ohjelmaa sun muuta, minkä tavoitteena on tuoda yhteisöllisyyttä siihen heti alkuun, että pääsee hyvin opintojen kanssa toivottavasti alkuun, kun tutustuu ihmisiin, joiden kanssa sitten on mukava oikeasti opiskellakin, että itsekseen ole vähän ehkä raskaampaa sitten tätä puurtaa, niin se olisi tavoitteena.

Maria: Joo, orientaatioviikolla on todella läsnä tuutorit, että uudet opiskelijat jaetaan pienempiin ryhmiin, missä on sitten aina oman alan tuutori, joka sitten neuvoo ja ohjaa ja tutustuttaa kaikkeen, mitä siihen sitten kuuluu. Ja no, meillä on myös noi haalarit, mutta meillä on taas niin, että meillä opiskelijat itse alkaa keräämään niitä sponsoreita sitten syksyllä ja sitten tilaillaan niitten mukaan, et siinäkin on monta tapaa tehdä.

Erkki: Kertokaa vähän yks semmoinen asia, mikä me ainakin koetaan, että on aika tärkeä, että meillehän tulee opiskelijoita nyt sitten ympäri Suomea, aika monet siis Turun ulkopuolelta, eikä tunne kaupunkia eikä tunne muita ihmisiä eikä muuta, niin miten te niin kun – tiedän että teette asioita paljon, edesautatte sopeutumista tänne – mutta miten te tän huomioitte niin kun, tavallaan; miten te tuotte opiskelijat osaksi teidän yhteisöä, tätä meidän yhteisöä, on oikeastaan se kysymys?

Maria: Joo, no just orientaatioviikolla ainakin meillä on ollut semmoista, että kierretään kampusta ja vähän Turkua ja sitten on kaiken maailman tapahtumia, mitkä on just niinku, kohdistuu siihen, että mennään ympäri Turun kaupunkiin ja katsotaan paikkoja ja tutustutaan semmoisiin vakiokohteisiin ja muuta, että niinku ehkä se silleen suurimpana

Annastiina: Jep, mä oon itsekin ihan tuolta toiselta puolelta Suomea kotoisin, niin orientaation viikon aikana tuli kyllä silleen Turku itselle ainakin hyvin tutuksi, kun oli kaikennäköistä rastikierrosta ja baarikierrosta sun muuta, missä sitten pyörittiin tuolla keskustassa ja kampusalueella. Hyvin pääsi siinä niinku kaupunkiin kyllä sisälle.

Sami: No mulla on varmaan vähän nää samat tässä näin, että meilläkin on näitä rastikierroksia, missä sitten pääsee ulkopaikkakuntalaisena, itsekin päässyt aikoinaan, kiertämään paikkoja.

Annastiina: Ja tuutoreita toki myös ohjeistetaan sitten siihen, että kertokaa miten vaikka saa matkakortteja tai muuta tämmöistä fuksit hankittua, jos ei ole paikallisia.

Tuomas: Onko tää sitten niinku haastavampaa toisinpäin, että miten saadaan turkulaiset opiskelijat mukaan, kun heillä on tavallaan paikat tuttuja ja omat kaverit ja sitten valmiiksi paikkakunnalla?

Erkki: Toi on hyvä pointti, joo.

Annastiina: Siis melkein tuntuu siltä, joo.

Maria: No mä oon itse Turusta kotoisin, niin olihan se alkuun vähän silleen – no semmoiset peruspaikat on tuttuja, mut mä en ollut ikinä käynyt missään yliopiston lähelläkään, kun ei täällä ole muuta oikein, niin ei mulla ollut mitään asiaa tänne. Niin kyllä sitten kun piti tulla ekaa kertaa tänne, niin en tiennyt yhtään mihin mä oon tulossa ja kaikki oli ihan uusia ihmisiä. Ja se mikä mua yllätti, että on tosi paljon ulkopaikkakuntalaisia. Mä jotenkin ajattelin, että Turun yliopistossa olisi paljon turkulaisia, mutta ei todellakaan ole. Niin kyllä sitten oli aika uutta, että vaikka osasin ehkä tulla keskustasta suoraan ilman karttaa Yliopistonmäelle, mutta sitten kun päästiin tänne, niin sitten mä en taas enään tiennyt yhtään mitä piti tehdä ja mihin piti mennä.

Erkki: Mä voisin kysyä yhden asian vielä tästä äskeisestä, kerroitte, että on ekalla viikolla kaikkea tapahtumaa ja baarikierroksia ja muuta, jonkun verran meiltä kysellään, nyt kun on käyty lukioissa myös puhumassa ihmisten kanssa, että miten niinku, et jos ei käytä alkoholia tai jos ei tykkää käydä baareissa tai muuta, niin löytyykö teiltä toimintaa myös sitten silleen niin kun.tällaisille ihmisille?

Annastiina: Löytyy joo, me tota viime orientaatioviikolla otettiin vähän jotain vaihtoehtoista toimintaa ja just tuli taas puheeksi nyt kun tuutorihaut alkoi, että täytyisi kehitellä jotakin uutta sen suhteen, ja vähän tuutoreitakin enemmän sitten siihen suuntaan ohjata, että siellä olisi enemmän porukkaa, niin kuin näissä vaihtoehtoisissa tapahtumissa tuutoreiden puolesta paikalla. Meillä on kerhoja paljon, mitkä on sitten ihan alkoholittomia, että on lautapelikerhoo ja leffakerhoo ja tällaista, ja näillä on sitten orientaatioviikollakin tavallaan kerhokerrat, niin sitten enemmän sen suuntaista on olemassa. Mutta kaikkea uutta olisi kiva kehitellä sitten myös.

Sami: Joo, ja me ainakin noissa kaikissa orientaatioviikon tapahtumissa tuutoreille sanotaan, ja muillekin vanhemmille opiskelijoille, että koittaa ainakin sen alkuillan olla ilman mitään tämmöisiä, että sitten pääsisi ne ujommatkin ja ketkä ei halua käyttää, niin sitten mukaan siihen toimintaan yhtä lailla.

Erkki: Joo, kuulostaa hyvältä.

Tuomas: Varmaan tää ainejärjestöjen kiltatoiminta, niin vaikka ei nyt ylipäätään sitten olisi semmoinen ihminen, joka kaikissa tapahtumissa ramppaa, niin nimenomaan te mainitsitte tän yhteisöllisyyden, niin mä olettaisin että se on kuitenkin sitten aika tärkeä asia opinnoissa. Miten te tätä niin kun järjestön suunnalta tuette, että jos on vähän semmoinen, ettei halua kaikessa käydä mukana?

Maria: No tuossa on ehkä se, että pyritään tekemään, järjestämään mahdollisimman paljon erilaisia tapahtumia, että on just baarikierros, mutta sitten on vaikka se ompelukerhoo ja lautapelikerhoo ja muuta, että saisi mahdollisimman paljon niinku eri tapahtumia, että löytyisi kaikille jotain mieluista. Ja just orientaatioviikolla on todella tärkeää, että tuutorit on hirveän läsnä ja yrittää just tutustuttaa niitä muitakin. Että on myös paljon esimerkiksi maisterivaiheen opiskelijoita, ketkä on ihan eri elämäntilanteessa kun sitten taas just lukiosta päässeet, niin totta kai heillä on sitten vähän erilaisia toiveita ja ajatuksia tästä opiskelusta ja opiskelijaelämästä.

Annastiina: Joo, mä nostaisin kanssa tuon tapahtuman ja niinku monipuolisuuden, että viime vuonna ekaa kertaa ehkä enemmän järjestettiin kaikkea tämmöistä kulttuuritapahtumaa, että museokierroksia sun muuta, mitkä oli tosi tykättyjä, ja niitä toivottiin meidän palautteessakin lisää. Itsekin niissä viihdyin, mutta sitten haluaisin nostaa myös ihan siis sen, että meillä on kiltahuone, että vaikka ei olisikaan mitään järjestettyä tapahtumaa niin se on semmoinen kiva paikka mihin tulla vaan hengailemaan tai sitten suorittamaan opintoja tai mitä ikinä, ilman mitään ohjelmaa, niin siellä on kuitenkin yleensä ihmisiä joiden kanssa sitten sitä yhteisöllisyyttä luoda.

Tuomas: Mä kuulostelin tuossa noin, että on tätä lautapelikerhoo, ompelukerhoo, että tavallaan niin kun voi opiskelupäivän jälkeen sitten jäädä sinne kiltahuoneelle osallistumaan tämmöisiin, että aina ei tarvitse sännätä johonkin muualle.

Erkki: Tota, jos katsotaan vähän edellistä vuotta. Oikeastaan te ootte nyt aloittamassa puheenjohtajauraa, mutta mitä sanoisitte, että mitkä on semmoisia niinku keskeisiä tapahtumia, mitä teidän ainejärjestöt on ollut mukana järjestämässä viimeisen vuoden aikana? Että mitkä on niitä teidän bravuureita, otetaan edellisenä vuonna? Ja ehkä vähän, että miten pistätte paremmaksi tänä vuonna?

Sami: Jaa? No semmoisia tapahtumia, jotka meillä on ollut suosittuja on tota, meillä on aina syksyisin siinä syys-lokakuun vaihteessa, meillä on tota Pokemon-teemaiset sitsit ja bileet ja ne on, no nytten kun on ollut nää muutamat poikkeusvuodet, niin on ollut vähän ehkä haastavampaa. Kulttuuri on kanssa kokenut paljon muutoksia tässä. Mutta no, kyllä Lygasiltakin tuli kiitosta, että vielä jaksetaan jatkaa teemaa ja oli ainakin viime syksynä onnistuneet. Odotan, että nyt taas tulevanakin syksynä. Ja sitten meillä on kanssa syyskuussa tämmöinen kesäkesäkesämökki, mikä sitten on tota, no mennään viikonlopuksi tuonne Ruissaloon, ja ollaan mökkiviikonloppu. Itse tykkäsin tosi paljon sen takia, kun siellä on tosi paljon vanhempia opiskelijoita ja sitten myös tosi monet uudet lähtee sinne, että siellä on se akateeminen ikä tosi vaihteleva, ja siinä sitten pääsee erilaisiin ihmisiin tutustumaan myös. Ja sitten meillä on aina joulun alla omat pikkujoulut. On varmaan lempparitapahtuma just se vuoden -22 pikkujoulut ollut, että.viihdyin paljon. Ja keväällä sitten on vappu.

[naurua]

Erkki: Mitäs muuta?

Annastiina: No me ollaan teekkarivapussa mukana. Se nyt on perinteinen, tiedä miten siitä voi enää paremmaksi pistää. Varmaan pidemmällä vapulla, mutta halutaanko me siihen lähteä kuitenkaan. Tänä vuonna aloitetaan kyllä pari päivää aikaisemmin mitä vuosi takaperin.

Tuomas: Eli?

Annastiina: Kymmenes neljättä.

[naurua]

Erkki: Ihan vielä ei oo alkanut.

Annastiina: Ei ihan vielä. Sitten, no me järjestetään ekskursioita jonkin verran, niin meillä on tämmöinen kotimaan pitkään loppuvuodesta, niin se on ainakin tykätty tapahtuma ja myöskin pikkujoulut. Sitten joskus muutamia vuosia takaperin ilmeisesti on vielä ollut noi meidän niin kun ystävänpäivä sitsien jatkot eli Halibileet, aika semmoinen iso tapahtuma, missä on sitten poikkitieteellisesti paljon porukkaa käynyt. Vähän ehkä jotain kävijäkatoa on ollut siinä, mutta nyt saatiin se tuonne oikeasti ystävänpäivälle, niin katsotaan josko se nytten tuossa sitten ensi viikolla taas näkyisi vähän isommin. Että siellä on ollut tykättyjä nää tämmöiset halisydämet eli kartongista askarrellut sydämet, mihin sitten nimiä ja sun muuta voi kirjoittaa. Koronan takia ne nyt oli muutaman vuoden poissa, mutta ehkä nyt ihmiset lähtee taas siihen mukaan enemmän.

Tuomas: Halisydän ei muuten ihan uusi keksintö ole. Muistan opiskeluaikoina, niin vastaava konsepti, itse asiassa samat bileet. Ei ole ihan uusi juttu nää.

Erkki: Jotkut asiat kuulostaa vielä tutuilta hämärästi jostain. Mä kysäisen tuosta, molemmat mainitsitte sivulauseessa koronan ja mehän yliopistolla tietysti nähtiin se monessa mielessä, niin kuin tietysti joka paikassa muualla, aika haastavana aikana ja nähtiin se haastavana erityisesti siinä, että miten opiskelijoiden tämmöinen niinku yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit ja muut, miten ne niin kun hävisi. Näkyykö se teillä, siis näkyy varmasti jossain määrin, mä en tiedä oottekstee ollut mukana edes, oletteko te ollut täällä silloin itse, mutta näkyykö se edelleen niinku jossain? Onko teillä esimerkiksi niinku jonkun näköinen notkahdus jäsenmäärissä, vaikka siellä niinku 2020-luvulta? Tai huomaatteko että opiskelijat, jotka on silloin aloittanut tai jotain, että onko ne jotenkin niin kuin, suhtautuuko ne eri tavalla esimerkiksi ainejärjestöihin tai opiskeluihin tai muihin? Tuleeko tää jotenkin vielä niinku vastaan jossain?

Sami: Niin no meillähän on se mielenkiintoinen tilanne, että mä oon itse aloittanut vuonna -20 syksyllä opinnot ja sehän on just siinä.ennen niitä isoja toiminnan rajoituksia just ollut. Sittenhän toiminta meni vuodeksi jäihin aika äkkiä siinä heti mun aloituksen jälkeen, mutta meillä on se, että meillä itse asiassa sisäänotto käytännössä tuplattiin, niin meillähän jäsenmäärä vaan lähti nousuun. Ja kyllähän kaikki uudet opiskelijat, tai no, valtaosa uusista opiskelijoista kuitenkin ne haalarit haluaa ja sitten siinä on ehtona meidän jäsenyys, että ne saa ne. Kyllä meidän jäsenmäärä lähti nousuun ja nyt sitä katsellaan, että mihin se tästä kehittyy.

Annastiina: Joo, no mä oon aloittanut opinnot itse vasta tuossa -22, niin ei silleen vielä ei ole ikinä näkynyt korona kauheasti opinnoissa, mutta mitä oon ymmärtänyt, niin just -20 aloittaneiden opiskelijoiden aktivointi on ollut vähän vaikeata, että näkyy myös siten vaikka, että järjestöaktiiveissa ei niitä sen vuoden opiskelijoita ihan hirveästi ole. Ja vaikka kun silloin -22 syksyllä, kun syyskokouksessa lähdin hallitukseen mukaan, niin meillä oli yli puolet hallituksesta fukseja, että tilanne olis varmasti ollut toinen, jos koronaa ei olisi ollut. Mutta en sen suuremmin osaa sanoa. Jäseniä meillä toki on kanssa paljon. Ja sisäänotto kanssa sen verran iso nykyään, että kyllä se vaan kasvaa.

Erkki: Niin teitähän, Maria, ei oikeastaan ollut edes olemassa.

Maria: Niin, mä en oikein osaa vastata, et ei ole dataa asiasta, kun en itse ollut, eikä meitä ollut.

Tuomas: Ehkä tähän liittyen, miten aktiivisesti opiskelijat osallistuu kiltatoimintaan, ainejärjestötoimintaan nykyään, että mainitsitte toki aluksi haalarit kiinnostaa mut mitä sitten sen jälkeen?

Maria: No tota, se on, meillä se on ainakin semmoinen ehkä että noin puolet osallistuu aktiivisesti ja sitten taas puolet on enemmän niinku kiinnostuneita pelkästään opiskelusta. Käsittääkseni ainakin lähes kaikki on tilanneet haalarit omana vuonnaan, että se on aina haluttu, ja jäseneksi on aina mun mielestä, meillä on kanssa nyt tänä vuonna aloitettiin se, että täytyy olla jäsen et saa haalarit niin hyvin monet oli just jäseniä. Mutta sitten on monia, kun on ollut vain yhden vuoden jäsenenä ja sen jälkeen vähän niinku oma fuksivuoden ollut mukana kiltatoiminnassa ja käynyt tapahtumissa, mutta sitten siitä jatkaa sitten omia opiskeluun ja omaa tahtia ja muuta Se on oikein täysin fine, saa, se on niinku pointtina, että saa just omalla tyylillä mennä. Mutta sitten noin puolet taas sitten tykkää käydä aktiivisesti kaikissa tapahtumissa ja hengailla kiltahuoneella ja muuta.

Annastiina: Joo kyllä, no orientaatioviikon tai sanotaan että syys- tai elo- syyskuun jälkeen tapahtuu jonkinlainen, no ei nyt ehkä voi kadosta puhua, mutta kuitenkin, että ihmisiä sitten vähän sille jää pois, ketä näky silloin alkusyksystä paljon, mutta he varmasti sitten, just ehkä haluaakin toivottavasti tehdä niin. Jotakin ollaan siis mietitty myös, että miten saisi porukkaa vielä enemmän innostumaan toiminnasta, mutta eihän sille mitään niinku voi, ja ihan kaikki saa tehdä miten haluaa. Mutta kyllä siis valtaosa niistä fukseista, keitä orientaatioviikollakin on paikalla, niin kyllä tilaa haalarit ja lakkitilauksen tekee sitten keväällä, mutta meillä toki on paljon myös sitten alanvaihtajia, jotka on sitten esimerkiksi pidemmällä uransa kanssa ja näin niin, heitä ei välttämättä ikinä näekään missään vaiheessa kampuksella. Mullakin oli sitten pari sellaista fuksia jotka oli täysin alanvaihtajia ja ei edes asu Turussa että, se nyt on ihan oletettavaakin, että ei paikan päällä käy.

Sami: Joo, just tää, että niinku sanoit niin jengi sitten alkaa vähenemään siinä syksyn jälkeen kun kaikki uusille opiskelijoille suunnattu toiminta alkaa hiljentymään, mutta sitten on kanssa näitä tapauksia, että aktivoituu vasta sitten keväämpänä. Muutama semmoinen ihan hyväkin kaveri on semmoisia, ketä on vasta vuosi tai kaksi opintojen aloittamisen jälkeen lähtenyt mukaan toimintaan, että alkanut käymään tapahtumissa ja lähtenyt ihan meidän hallitukseenkin itse asiassa mukaan.

Annastiina: Joo, kyllä mäkin havaitsin semmoista ainakin viime vuonna, että olin joskus silloin alkusyksystä nähnyt joitakin ihmisiä ja sitten taas vapun aikaa seuraavan kerran sitten ilmestyivät paikalle isompiin tapahtumiin.

Tuomas: Onko teillä jotain tämmöisiä niinku digitaalisia alustoja, missä sitten tämmöiset, jotka ei välttämättä niin käy tapahtumissa, niin ne pystyy kuitenkin ikään kuin hengailemaan mukana ja seuraamaan sitä toimintaa?

Sami: Meillä on itseasiassa Discord-serveri, missä itsekin pelailen välillä, ja sitten yksi näistä, keitä mä mainitsinkin, niin on ainakin sitä kautta tullut mukaan meidän toimintaan. Että alettiin vaan pelaamaan ja udeltiin siellä, että jos kiinnostaa niin saa liittyä mukaan.

Tuomas: Tää varmaan sopii ainakin osalle alan opiskelija sitten.

Annastiina: Meillä on kanssa Discord-serveri, mutta itse en siellä hirveän aktiivinen ole, mutta kyllä siellä jonkin verran porukkaa on ja sitä olisi kiva myös saada aktivoitua lisää. Ehkä pitää ottaa vinkkejä Riskeiltä sitten.

Maria: No meillä on aktiivisemmassa käytössä enemmän toi Telegram, ja siellä on tehty erinäköisiä ryhmiä, että on tiedotuskanavaa ja on sitten semmoista yleistä kanavaa kaikille, missä voi höpistä ja lähetellä GIFfejä ja kaikkea muuta. Sitten taas aina uudelle vuosikurssille tehdään uusi fuksiryhmä, että sitten fuksit saa keskenään jutella ja höpötellä ja muuta. Meidän Discordi ei ole ottanut vielä tulta alleen ihan hirveästi.

Erkki: Mites tota noin, miten te näette mihin suuntaan ainejärjestöt on menossa lähivuosina? Onko tulossa muutoksia, onko tarpeen tehdä muutoksia tai näettekö, että on niin kun esimerkiksi alahan nyt on varmasti muuttumassa, tietysti varmaan kaikki on puhunut laajoista kielimalleista ja tekoälystä tässä paljon viime aikoina, mikä muuttaa siis tietysti paljon myös sitä mitä me tehdään ja mitä te teette tulevaisuudessa, mutta miten ihan niinku ainejärjestöjen toiminta, näettekö, että siinä on tulossa muutoksia vai onko kaikki niin hyvin, että mitään ei tarvitse muuttaa?

Sami: No jos lähtee miettii, niin varmaan isommat muutokset on jo tullut, niinku puhutaan silleen 10-20 vuotta sitten, kun teknologia alkoi kehittyy silleen, että ollaan enemmän silleen maailmanlaajuisesti kaikkien kanssa tekemisissä. Ja mitä mä oon vanhoja kuvia jostain vuosituhannen vaiheestakin katsellut, niin mä koen että silloin se niinku ainejärjestö oli paljon silleen enemmän se yhteisö, että kun ei ollut mitään kännyköitä tai vastaavia samalla tavalla kuin nykyään on, niin.sitten ne kaverit tuli sieltä kasvokkain kanssakäymisessä. Että toki nyt tähän on se, että pystyy olla vanhojen kavereiden kanssa, aikaisemmalta kotipaikkakunnalta, niiden kanssa yhteydessä yhtä lailla kuin ennenkin. Että siinä mielessä se rooli on kyllä vähentynyt, mutta en mä koe että nytten enää tää toiminta tulee sen enempää muuttumaan kuin mitä se on viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Erkki: Miten, mä nopeasti tartun tohon, sä kerroit, että aikaisemmin se oli enemmän yhteisö, ehkä enemmän silleen tämmöiseen face-to-face –kohtaamiseen, näätsä että tässä on tapahtunut jotain negatiivista vai onko tää pelkästään positiivinen asia ollut tää muutos?

Sami: Niin no jos lähtee miettimään sitä siltä kannalta, että jos meillä on nykyään se 400 jäsentä, niin eihän nytte ole realistista olettaa, että 400 käy meidän tapahtumissa. Mutta sitten jos lähtee miettimään, no toki te osaatte varmaan vähän paremmin ehkä sanoa, mutta en tiedä mitä siellä on vuosituhannen vaihteessa meillä on ollut jäseniä, tuota, että paljon niistä on sitten käynyt tapahtumissa, mutta kyllä mä voisin uskoa, että isompi prosenttiosuus, että ne kaverit tulee sieltä enemmän kuin sitten muun elämän kautta ehkä.

Erkki: Juu.

Tuomas: Toki. Kyllä se varmaan aina näin on ollut, että on ne tietyt aktiiviset jotka käy niissä tapahtumissa ja sitten on ne, jotka keskittyy opintoihin. Mutta toki ehkä haluaisi nähdä sitä, että sitten ainakin niitten opintojen osalta niin opiskelijat pitiää toisiinsa yhteyttä ja tukee toisiaan, koska silloin saa ikään kuin eniten niistä opinnoista irti.

Erkki: Mites muut? Miten, no Maria aina silleen hankalassa paikassa tässä et miten ainejärjestön pitää muuttuu, kun te ette vielä oo ehtinyt oikeastaan…

Maria: Niin oikein, hyvä et ollaan perustuttu.

Erkki: Niin siis mitä sä näet tulevaisuudessa? Milloin millaisia muutoksia tai haasteita, tai mitä hyvä hyviä uusia asioita on tulossa niin kun ainejärjestöjen kannalta?

Maria: No mulla tuli mieleen yhteistyö muiden ainejärjestöjen ja kiltojen kanssa, että sehän on ollut meillekin ihan todella merkittävässä osassa, että meidän orientaatioviikko ja muut mentiin melkein Digitin mukana ja sitten Asteriski myös läsnä koko ajan. Meilläkin oli silloin meidän eka vuoden tuutorit oli just vähän kaikkialta, että meille ei ollut meidän tuutoreiden, vaan ne oltiin kerätty muualta. Ja sitten toki heistä tuli meidän tuutoreita, mut ehkä semmoinen yhteistyö muiden kanssa ja yhteiset tapahtumat, ja että meilläkin on nyt kiltahuoneella automaatiotekniikka, he muutti sinne meidän kanssa samaan huoneeseen, niin tulee semmoista omanlaista yhteisöllisyyttä se. Se on ehkä, voisin kuvitella, että tuosta se vielä kehittyy, kun tulee uusia aloja ja uusia ainejärjestöjä, uusia kiltoja, niin sitten vielä enemmän siitä. Mennään vähän oman tontin ulkopuolelle silleen, moikkaamaan myös muita, niin se on ehkä semmoinen.

Annastiina: Joo mä uskon, että tulee meidän osalta tässä tapahtumat vielä entisestään monipuolistamaan ja sitten meillä on aika paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita, niin kaksikielisyys on varmasti semmoinen. Toki sitä on paljon jo, että kyllä me pyritään tiedottamaan melkein kaikki asiat kahdella kielellä, jos se vaan on mahdollista. Tuossa 2025 on alkamassa sitten toi englanninkielinen kv-tutkintokin meidän alalta, niin sitten vähän siitä riippuen, että haluaako he perustaa omaa kiltaa vai sitten tulla osaksi meidän kiltaa, niin mahdollisesti siirrytään jopa kokonaan siihen, että kaikki virallinenkin toiminta on ehkä englanninkielistä. Katsotaan miten käy.

Erkki: Mites tota, toi on itse asiassa hyvä, kun nostitte esiin tuon järjestöjenvälisen yhteistyön. Mä oon jotenkin ymmärtänyt, että teillä on aika tiivistä yhteistyötä, tietysti kun te olette saman laitoksen ainejärjestöjä, mutta miten, nythän meillä on se tilanne tässä ollut jo muutaman vuoden, että meillä on teknillinen tiedekunta. Onko teillä tiedekuntatasolla muiden järjestöjen kanssa kuinka paljon, te nyt tietysti olette samassa, se varmaan niinku jonkun verran tietysti tuottaa yhteistyötä. Onko teillä muuten kuinka paljon tiedekunnan muiden ainejärjestöjen kanssa yhteistyötä?

Sami: No meillähän oli tuossa viikko-kaksi.sitten Digitin ja sitten myös koneteekkareiden ja automaatioteekkareiden kanssa ihan sitsit ja sitten siinä oli teekkareita bileet ja saatettiin ehkä tulla sinne tai jollain porukalla kanssa. Sitten on, no vappu, että sehän on, no se on teekkarivappu, mutta kyllä siinä on koko teknillinen tiedekunta ainakin tänä vuonna mukana, että mekin vaikkei teekkareita olla.

Annastiina: Jep no siinähän se oikeastaan tulikin meidänkin osalta, että kaikkien kiltojen kanssa kyllä tehdään yhteistyötä myös semmoisissa pienimmissä tapahtumissa, että käytiin tuossa Villa Järvelässä kokeilemassa vähän avantouintia ja saunomassa myöskin just automaatiotekniikan killan kanssa ja sitten siinä oli myös materiaalitekniikan kilta mukana.

Erkki: Hyvä, te ette koe, tietojenkäsittelytieteilijät, että teitä sorsitaan, kun te ootte ainoita ei-teekkareita koko tiedekunnassa, ette ookaan itse asiassa muuten ihan ainoita, onhan meillä biotekniikkakin.

Sami: Ei siis kyllä me niinku koetaan, että vaikkei me teekkareita olla, niin kyllä me ollaan meidän mielestä ihan tervetulleita kaikkeen toimintaan teekkareidenkin kanssa.

Annastiina: No meillä on yhteinen kiltistoimisto niin.

Sami: Olisikin vähän kiusallista jos ei tota –

[naurua]

Tuomas: Tähän ehkä sopii sitten jatkoana tämmöinen kysymys, että pureuduttiin jo vähän siihen tulevaisuuteen, mutta miten niin kun perinteet, mennään nyt siihen teekkarimaailmaan sitten, miten Digit sitten säilyttää perinteitä ja onko ylipäätään semmoisia juttuja, mitkä sitten on ollut sieltä yhdeksänkymmentäluvun lopulta, kun Digit on perustettu?

Annastiina: No ihan kaikkea en edes tiedä, että mitä sieltä on säilynyt, mutta kyllä meillä on siis perinteisiä sitsejä esimerkiksi paljon ja, no, vappu. Ja mitähän muuta? Että kyllä me pyritään niitä vaalimaan ja sitten nykyään on toi teekkarikomissio sitten mikä, ennemmin oli tämmöinen perinnetoimikunta, mut nyt se on enemmän sitten heidän vastuulla ylläpitää näitä teekkariperinteitä, että säilyy sitten lakitukset sun muut ja sitten no uutena on tullut Turkuunkin sitten teekkarikaste, niin toivottavasti siitä saadaan sitten oikeasti kestävä perinne.

Tuomas: Aivan eli perinteet myös kehittyy.

Annastiina: Kyllä.

Tuomas: Ja syntyy uusia.

Annastiina: Kyllä.

Tuomas: Voisin tästä nyt vielä jatkaa; viime vuosina aika paljon tästä tekniikan tiedekunnasta puhuttu siitä, että Turussa on teekkareita, mutta tässä jo haastattelun alussa vähän sivuttiin sitä, ja sun (Sami) paidassakin näkyy, että Asteriski on hyvin vanha järjestö, perustettu 1972. Miten teillä tää niin kun senioriteetti sitten näkyy toiminnassa?

Sami: Niin no kyllähän sitä haluaisi silleen ajatella, että noin Digithän on niin kun alun perin aloittanut meillä, tietotekniikan opiskelijat siis, ja sitten perustanut oman killan siitä. Että kyllä sitä haluaisi ajatella, että teekkaritoiminta on lähtenyt meistä, mutta se ois ehkä vähän vähän ehkä väärin ajatella. Mutta miten se senioriteetti näkyy? Noh, en mä nyt sanoisi, että mahdottoman paljon kuitenkaan että no, toki meillä on niitä joitain perinteitä, mitkä on sitten ollut sieltä vuosituhanteen vaihteesta jo, että meillähän on ollut viikottaisia saunavuoroja, mun muistaakseni, esimerkiksi. Ja sitten miten se nykyään näkyy, niin meillä on vissiin neljä saunatapahtumaa vai viisi saunatapahtumaa vuodessa, mitä teekkareilla ei kauheammin ole silleen perinteisinä. Ainakaan mun käsittääkseni.

Annastiina: Ei ainakaan vielä, tai ainakaan tänä vuonna. Suunnitelmissa alkaa kanssa järjestää säännöllisesti kaikenlaisia saunailtoja, mutta mahdollisesti kesälläkin, ehkä vähän teiltä pöllittynä idealla.

Sami: No se on hyvä idea. Joo, mutta ei mulla oikein paljon muuta tule mieleen kun noi saunat nyt silleen niinku pitkäaikaisena perinteenä, mikä on sitten säilynyt. Meillähän on ollut jonkunnäköistä messutoimintaa, Synergia ollut aikoinaan, että te osaatte varmaan kertoa siitä enemmän, koska olisikohan 2018 ollut viimeinen, mä en silloin vielä opiskellut.

Erkki: Totta, sitä ei oo taidettu enää järjestää.

Tuomas: Jos vähän takerrutaan vielä tuohon menneisyyteen, niin.onko Asteriski, Digit, niin näkyykö vanhemmat järjestön jäsenet vielä toiminnassa? Vai onko tää kuitenkin, yliopistojärjestöjen luonne sitä, että se porukka uusiutuu aika nopeeseen tahtiin? Onko teillä mitään yhteyksiä vanhempiin, jo ehkä valmistuneisiin?

Sami: No meillähän on siis alumnikerho olemassa. Mä en ole sitä kauheasti katsellut, mikä siellä on meininki, kun en itse vielä ole alumni, tässä koitan saada kandia kasaan, mutta sitten sen jälkeen pääsen silleen oikeutetusti katsomaan sitä toimintaa siellä, että mitä oikein tapahtuu. Sitten mitä meidän tapahtumissa käy niin meillä oli viime kevätsaunalla muistaakseni, taisi olla ihan jotain 2006-vuosimallia puheenjohtaja käymässä, että tuli katseleen, että millainen meininki. Ja sitten ainakin yksi naama on silleen ajoittain toistunut noissa meidän saunatapahtumissa semmoisen kymmenen vuoden ajan. Mutta yleensä porukka sitten liukenee sinne työelämään siinä jossain viiden-seitsemän vuoden paikkeilla, kun alkaisi tutkinto ehkä valmistumaan hiljalleen.

Annastiina: Joo kyllä meillä jonkin verran näkyy noita vanhempia opiskelijoita ja ihan kanssa ensimmäisiä puheenjohtajia, että on kanssa alumnikerho Nollakerho, järjestää esimerkiksi afterworkejä tai jotakin, no käytiin panimovierailulla tuossa viime syksynä. Niihin on siis ihan kaikki kyllä tervetulleita, vaikka onkin alumnikerho, mikä on tosi kivaa, että he ottaa mukaan, niin tulee sitten tutuksi sitten vähän jo opinnot taakseen jättänyttä porukkaa, ja kyllä sieltä sitten joitakin käy meidän muissakin tapahtumissa aina silloin tällöin. Tossa loppuvuodesta meillä oli kanssa tämmöinen urailta, missä oli sitten muun muassa meidän toinen puheenjohtaja ikinä, niin kertomassa hänen elämästään työpuolella.

Erkki: Ehkä vähän tuohon liittyen, en tiedä oletteko ihan vielä oikeita vastaamaan tähän, mut aina silloin tällöin nostetaan esiin sitä, että ainejärjestöjen yks semmoinen tärkeä rooli on, tavallaan sitten näkyy vasta myöhemmin ehkä siellä työelämässä ja muualla, että tavallaan tehdään niitä kontakteja oman alan ihmisten kanssa ja muuten. Näettekste tän kuinka tärkeänä, niinku oikeasti sen potentiaalisena tavallaan, että tutustuu nyt niihin ihmisiin, joiden kanssa voi ehkä tehdä töitä, tai joiden kautta voi ehkä saada uusia töitä tai muuta, että onko tää semmoinen, että puhutaanko tästä teidän keskuudessa? Vai onko se semmoinen, että me vanhat parrat mietitään että tälleenhän tää olikin ihan hyvä että voi voi soittaa jollekin opiskelukaverille, että nyt tarvittaisiin vaikka tämmöistä ihmistä töihin tai muuta, että osaatko suositella? Onko tää niinku semmoinen asia, että onko se mitenkään relevantti?

Sami: No en ole paljon keskustelua kuullut aiheesta, mutta kyllä mä itse ainakin näen sen, että on niinku helpompi tehdä yhteistyötä semmoisen ihmisen kanssa, kenet jo alustavasti tuntee, ja ehkä sillä perusteella on hyvä täällä verkostoitua jo muiden alan opiskelijoiden kanssa tosi laajasti, että sitten voi katsella joskus, jos joku on jossain, niin kun, no, esimiestehtävässä tai vastaavaa, että hei, että toihan on hyvä tyyppi, että ehkä voisin tota vähän haastatella. Katsoo sitten mihin menee.

Maria: Joo mä jotenkin koen, että kun on käynyt just tai kuulunut tiettyyn ainejärjestöön tai kiltaan, niin sitten jos tapaa jonkun muun ketä on vaikka siinä samassa tai vastaavassa, niin on silleen, että hei, me ollaan vähän samaa. Ja mä oon huomannut sen, mun isä on joskus kuulunut Asteriskiin, niin hän on yhä kiinnostunut silleen, käy vähän Instagramia selailemassa, että no mites Asteriski nykyään, ja jos joku opiskelee siellä, ja sitten aijaa että se on Asteriski, niin siinä tulee vähän semmoinen, että tietynlainen yhteisöllisyys ja semmoinen hauska yhteensattuma ja mielenkiinto, mikä siinä herää, niin mä uskon, että myös jatkossa sitten myöhemmin, jossain työelämässä voidaan törmätä johonkin Asklepiolaisiin tai Digitteihin ja Asteriskeihin, niin sitten tulee semmoinen hauska, että hei mäkin oon ollut tuolla.

Annastiina: Jep, ihan kauheasti tota ei tule tällä hetkellä ajateltua verkostoitumisena, että se vähän tulee sillee automaationa tuossa, kun itse on aktiivinen, mutta hyvä pointti Marialta, että varmasti se yhdistää sitten joskus vuosienkin päästä vielä, että ai niin säkin oot Digitti.

Tuomas: Miten tota noin niin, tässä on puhuttu näistä, enemmän vapaa-ajan tapahtumista, semmoisesta et haetaan vastapainoa niille opinnoille, mutta miten järjestöt sitten tukee jäsenten ammatillista kehittymistä? Onko yhteistyötä yritysten kanssa tai jotain muuta vastaavaa toimintaa, mikä menee sitten enemmän sinne ammatillisen osaamisen ja verkostojen puolelle?

Sami: Joo, meillähän on ainakin tosi hyvät yhteydet alan yrityksiin ja meillä on yritysvierailuja. Mitä nytten oon seurannut tätä meidän tän vuoden yritystoimintaa, niin meillä on näillä näkymin nytten maalis- ja huhtikuussa ainakin kaksi. Meillä nytten piti helmikuun lopussakin olla, mutta se on vielä vähän silleen kahden vaiheilla, että siirtyykö myöhemmälle vai ei. Ja sitten meillä on vielä syksymmällä lisää ja nehän on tosi hyviä tilaisuuksia yrityksille mainostaa omaa toimintaa ja sitten meidän nykyisille opiskelijoille vähän katsella, että millaista yritystä on ja että millaisia tehtäviä on, mihin ehkä voisi hakea. Ja sitten meillä on näitä urailtoja, mihin tulee nää vanhemmat opiskelijat myös vähän selittelemään, että miten ura lähtenyt liikkeelle ja semmoista.

Annastiina: Joo meillä on, no pitkälti samat yritykset yhteistyökumppaneina, mitä Asteriskilläkin, että heidän kanssaan yritysvierailuja myöskin järjestetään ja, no ensi viikolla ollaan esimerkiksi lähdössä fuksi-ekskursiolle ja käydään siinä, no matkalla Otaniemeen Helsingin puolella kahden eri yrityksen tiloissa sitten tutustumassa heihin fuksien kanssa, että ihan fuksivuodesta lähtien kaikki tervetulleita näihin yritysvierailutilaisuuksiin, ja ne on hyviä tilaisuuksia tutustua sitten yrityksen porukkaan.

Maria: Joo, meillä on kanssa vähän toi. Meillä on muutama ekskursio ollut jo yritykselle, mutta se vielä vähän hakee paikkaa meillä ja muuta, kun ollaan niin uusi, niin vähän etsitään, että mikä kiinnostaa meitä, ja että kuka voisi olla meistä kiinnostuneita. Yritetään edistää sitä koko ajan, että päästäis moikkaamaan vähän omaa alan yrityksiä ja ehkä nähdä aika silleen monipuolisestikin, että mitä meidän tutkinnolla voi tehdä kun on tietotekniikkaa ja sitten on sitä niin kun laitepuolta, niin vähän silleen, että mikä itseä kiinnostaa. Ja sitten, no ehkä tuohon opiskelupuoleen mulla tuli mieleen toi meidän, toistaiseksi ainakin toimii demokerho, missä voi sitten käydä yhdessä porukalla miettimässä ja pähkäilemässä ja laskemassa ja tekemässä tehtäviä, niin se on semmoinen tapahtuma, mihin voi mennä aika pienellä kynnyksellä vähän edistämään opintojaan.

Tuomas: No tuossa aiemmin jo sivuttiin näitä meidän kansainvälisiä opiskelijoita, että mehän oltiin tänä vuonna yliopiston ykköshakukohde KV-opiskelijoitten osalta meidän laitoksen ohjelmat. Näkyykö nää KV-opiskelijat millään lailla vielä teidän toiminnassa, ja tässä jo sivuttiin sitä, että mahdollisesti englanninkielinen kandiohjelma on alkamassa, miten olette valmistautunut tulevaan tältä osin?

Sami: Joo siis meillähän oli nyt ainakin viime lukuvuoden pyörinyt yks vaihtari tosi aktiivisesti meidän toiminnassa. Ja me tiedotetaan kaikesta, ei silleen ehkä järjestökokous-, virallisista asioista, mitkä on virallisesti suomenkielisiä, niin tiedotetaan myös englannin kielellä, että koitetaan pitää se meidän toiminta silleen saavutettavana myös niille ketkä ei suomeen puhu, että nimenomaan just KV-opiskelijoille. Ja mitä mä ymmärsin, niin ainakin tää yksi tykkäsi tosi paljon pyörii meidän tapahtumissa. Ja kyllä, kun me ollaan tekniikan alalla, niin kyllä meiltä se Lontoon kieli luonnistuu, ainakin jollain tavalla, niin sitten mä en koe, että, en ainakaan kokenut, että tuntisi olonsa ulkopuoliseksi, että jos se jaksaa vuoden pyöriä meidän toiminnassa, niin kyllä mä koen, että me otetaan myös huomioon.

Tuomas: Hyvää valmistautumista sitten jatkoon, kun ehkä tulee sitten enemmän näitä englanninkielisiä opiskelijoita. Toki se varmaan näissä nykyisissä on ymmärrettävää, että he tulee suoraan maisterivaiheeseen, niin ehkä ei sitten sillä tavalla sitten enää opiskelijariennot kiinnosta.

Annastiina: Mutta on kuitenkin ollut positiivista huomata, että kyllä meillä on sitten vaihtarit ja KV-opiskelijat liittynyt meidän jäseniksi ja tykännyt käydä tapahtumissa, että kyllä pyritään kaikkien mahdollisuuksien mukaan ottaa heidät huomioon. Toki esimerkiksi joissain baaribileissä tai muuten nää ei isosti oo näkynyt, mutta että just esimerkiksi siellä Villa Järvelässä oli useampi KV-opiskelija paikan päällä. Hyvä että he kokee olonsa sitten ilmeisesti tervetulleeksi, onneksi.

Maria: Joo meillä on nyt, kun vasta vakiinnutetaan tätä ihan meidän perustoimintaakin, niin meidän kansainvälisten opiskelijoiden huomioon ottaminen on toistaiseksi vielä, vähän hakee paikkaa ja yritetään koko ajan kehittää sitä mahdollisimman hyvin, että saataisiin myös niitä muita, mutta toistaiseksi on ollut vähän hankaluuksia saadaan KV-opiskelijoihin yhteyttä. Mut pikkuhiljaa mennään koko ajan siihen, että just tehtäisiin tiedotusta englanniksi ja muuta, että sitten oltaisiin enemmän saavutettavia myös kaikille. Mutta se on ehkä kun ollaan vielä niin uusi ja nuori, että pikkuhiljaa koko ajan parannellaan ja kehitetään toimintaa, niin se on aika semmoinen merkittävä kehitysaskel meillekin, mikä pitäisi tehdä.

Erkki: Miten tota, kun mietitään erilaisia yhteistyö- ja rajapintoja eri suuntiin, niin ehkä semmoinen asia, mitä haluaisin kysyä, miten te koette yleensä tän, ainejärjestön suhde laitokseen? Onko teillä hyvät välit laitokseen, saatteks te äänen kuuluviin silleen niin kun meidän opettajakunnan keskuudessa?

Sami: Joo no meillähän on tää laitoksen koulutuksen kehitysryhmä mihin otetaan myös opiskelijoita mukaan. Ja sitten meillä on kaikilla myös koulutuspoliittiset vastaavat hallituksissa ja niiden ensisijainen tehtävä on just tää, että viedään palaute ja tuodaan se esille myös meidän hallitukselle ja opiskelijoille, että mitä siellä oikein puhutaan, mitä oikein suunnitellaan sitten opintojen suhteen.

Erkki: Toimiiks se?

Sami: Mä koen, että se toimii, että ainakin mä oon seurannut tässä nytten pari vuotta tätä koko toimintaa, niin mä en koe, että mitään olisi jätetty silleen niin kun piiloon, että se mitä siellä tapahtuu oikeasti kerrotaan myös meille asti. Että mä koen, että meille on aika selvää se, että mitä laitos ja itse asiassa tiedekuntakin suunnittelee meidän tutkintojen suhteen.

Annastiina: Joo, meillä kulkee kanssa hyvin informaatio just niinku laitoksen ja erityisesti meidän koulutuspoliittisen vastaavan välillä. Että opintotiimi ja tää KouKe kyllä selkeästi toimii.

Maria: Joo uutena alana mä koen, että tää KoPo-toiminta ja laitoksen ja tiedekunnan välinen yhteistyö on ihan todella tärkeätä. Ja mä oon kyllä siinä uskossa, että on oikein hyvin sujunut, ja meidän KoPo on tehnyt tosi ahkerasti töitä sen eteen, että saataisiin meidän kursseja enemmän suunniteltuu silleen, että ne palvelee meidän koulutusta ja tulevaisuutta enemmän, ja että saataisiin parempia, ehkä opintokokonaisuuksia, mitkä olisi järkevämmin ehkä toteutettukin, niin meille ainakin koko toiminta on ollut ihan todella tärkeää nää alkumetrit tässä. Ja on kyllä toiminut hyvin yhteistyö, että meitä on kuunneltu ja ollaan kehitetty ja nyt on taas tulossa uutta opetussuunnitelmaa, niin se on taas vähän parempi kuin edellinen.

Tuomas: Haluaisin vielä tähän tarttuu niinku yleisemmällä tasolla, että ehkä siellä koulumaailmassa, peruskoulussa, lukiossa, on hyvin vahva tämmöinen, että on opiskelijat ja opettajat, kahden kerroksen väkeä. Onko tää asia näin yliopistolla? Miten te koette sen?

Maria: No mun mielestä se on niinku että totta kai siinä on aina se opiskelijat-opettajat, tämmöinen jaottelu, mut se on ehkä aika, se on niin kun pienempi se rako, kun tullaan yliopistoon. Täällä on vähän niin kun kaikki tietyllä tavalla myös oppimassa ja. myös opettajat on kiinnostuneita kehittämään sitä omaa tieteellistä oppia, niin joskus tulee todella hyviä kommentteja oppilailta ja sitten opettajakin on silleen, että totta, ja sitten se otetaan hyvin vastaan. Että täällä on pienempi se kuilu, mutta ehkä siinä on semmoinen auktoriteettijuttu vähän silleen, että kun on opettajat, professorit, mutta koen, että se ei ole liian iso se kuilu, että täällä se on aika silleen, on huomattavasti lähestyttävämpää opettajien kanssa, kuin just lukiossa vaikka.

Sami: Joo, ja sitten just se, että kyllä se kuilu on aika pieni mun mielestä loppupeleissä, että meilläkin on kurssien vetäjiä ihan mukana meidän toiminnassa, että monet ekan vuoden kurssien vetäjät on just meidän vanhoja opiskelijoita. Ja, no saattaa ehkä jossain tapahtumissakin nähdä, että yhtä nähtiin pitkään meidän Varaslähdöstä ja sitten toinen on tällä hetkellä meidän toimihenkilökin toista vuotta jo.

Annastiina: Meillä ei ehkä näy ihan noin isosti mitä Asteriskillä, mutta itse koen että kuilu on aika pieni, mutta en tiedä miten se näkyy sitten jäsenistölle ylipäätään, että voi olla aivan eri näkemys, mutta itse koen, että tilanne on ihan hyvä, ja silleen just aivan eri mitä vaikka just lukiossa.

Tuomas: Ehkä yliopistolla on se ajatus ainakin meidän laitoksella, että opettajat, sitten loppujen lopuksi opiskelijat pikkuhiljaa saavuttaa sen saman tutkinnon ja ikään kuin muuttuu ihan ammatillisessa mielessä vertaiseksi, ja osin ehkä sitten menee ohi, kun työelämä on viimeisinpien teknologioiden äärellä. Tota, ehkä tähän loppuun voisi semmoisen vielä avata, tämmöisen avoimen kortin, että tuleeko teille mieleen jotain mitä haluaisitte sanoa, mitä ei ehkä vielä käsitelty tässä keskustelun tiimellyksessä?

Sami: No ei nyt oikein mitään tule mieleen, erityisenpää.

Annastiina: Oli aika kattava.

Maria: Tyhjentävä keskustelu.

Erkki: Hyvä. Ehkä me sitten sanotaan, että kiitos keskustelusta. Tää oli oikein hyvä, hauska tavata teidät kaikki näissä merkeissä.

Tuomas: Kyllä. Ehkä mä jätän täst ChatGPT:n loppukaneetin lukematta, sen verran imelää tekstiä, mutta-

Erkki: Kaikki voi generoida omat loppukaneetit.

Annastiina: Anna mennä vaan.

Tuomas: Mutta hei kiitos tosi paljon teille, ja sitten tietysti myös kiitos kuuntelijoille, ehkä joku jakso tähän asti kahlata läpi.

Erkki: Toivotetaan teille ansiokasta, menestyksekästä puheenjohtajavuotta, nyt kun se on tässä alussa, niin katotaan, voidaan ehkä vuoden lopussa vaikka jutella uudestaan ja katsoa menikö kaikki niinku ajattelitte.

Annastiina: Se vois olla hauskaa.

Erkki: Hyvä. Kiitokset.

Maria: Kiitos.

Annastiina: Kiitos.

Sami: Kiitos.

Tuomas: Tänks.

Kuuntele jakso:

www.buzzsprout.com/2326133/14637931
youtu.be/9XfLkH2DKGY